Ahdistus

Mua ahdistaa. Olin tänään ekaa kertaa tapaamassa DKT-terapeuttiani. Puhuttiin tulevasta terapiasta ja millaista se on, terapia on siis epävakaillapersoonille suunniteltu. Aivan ensimmäinen sääntö on; ei saa vahingoittaa itseään.

Ainut mikä särähti mun korvaan... terapia on muutenkin todella pitkä kun se kunnolla alkaa, nyt vasta tutustun siihen. 1x viikossa tapaan dkt-terapeuttia, ja 1x viikossa ryhmä tapaaminen (muiden dkt-potilaiden kanssa) joka kestää 2½ tuntia.. tiedän ettei tästä tuu helppoa muttei mulla ole muuta vaihtoehtoa kuin yrittää.

On tajuttoman monta asiaa vireillä, yritän saada toimeentulohakemuksen lähetetty, sekin vaatii miljoona lappua, miljoona selitystä ja monta puhelua sinne sun tänne. Oon van niin väsynyt hoitamaan näitä. 

Ruoka ahdistaa, enkä tiedä mitä saisin syödyksi. Pelkään oksentavani taas. Olin jopa salilla ja kulutin siellä n. 300kcl. Ei siis ole mitään syytä miksen vois jotain edes vähän syyä. 

Nälkä sen kuin vain kasvaa. Olen syönyt tänään ananaspurkin ja mandarinin, kello näyttää pian seitsemää illalla. Ahdistus vain nousee mitä enemmän kello näyttää. Kyllä minä syön vielä jotain. Mutten mene tänään yli 500 kalorin.

Kaiken lisäksi mua hävettää. Sanoin äitilleni tarvitsevani ruokaa kaappiin jotta voisin syödä, kaappi on nyt täynnä ruokaa mutten ole ottanut vielä mitään sieltä. Poltin aamulla viimeisen tupakan ja mietin etten koukuta itseäni enään yhtään enempää, turha toivo. En mä pystynyt tän ahdistuksen lomassa olla polttamatta ja ostin äidin antamilla ruokarahoilla tupakkaakin....

kauppaostokset. Ostin myös siskolleni joka tulee tänään mun luokse.

eteenpäin nojatessa näyttää niin paljon pienemmältä... vaikka silti liikaa..

mun tekis mieli haukkuu tä läskipaska tynnyri pystyyn  mutta säästän teiät siltä. Anteeks sotku kämpässä :-D

oon saanu myös pari haastetta blogiini, teen tässä lähiaikoina ne :-)