Mä haluaisin jäädä keskelle tietä makaamaan. Auringon säteet osuu mun silmiin. Mä yritän kovasti tuntea jotakin, mutta tyhjää.
Viime päivät mä oon vaa leijunut jossain sumeassa usvassa. Vailla päämäärää. Kulkenut sokeana suojateiden ylitse. Miettinyt entäsjos- asioita. Mieltä sumentavia.
Tällä hetkellä mä vain toivoisin voivani halata jotakuta. Mulla on ikävä, en edes tiedä ketä ja miksi. Välillä tälläisinä hetkinä mä vain mietin, entä jos mulla on ikävä itseäni? Minua, joka on ollut hukassa monta monta vuotta löytämättä kotiin. Tiedän olevani tuolla jossain, ehkä sieluni karkasi minulta. Ehkä se pelkäsi liikaa satuttamista, ehkä vaadiin liikaa. En ole katkera että lähdit, en minäkään asuisi kodissa jossa on paha olla, jossa sinua ei hyväksyttäisi. Enkä oletan sinun tulevankaan takaisin ennen kuin minä paranen, opin kohtelemaan sinua oikein. Et ansaitse mitään muuta kuin onnen.
Tahdon elää
Niin, etten vanhana mä joudu katumaan
Tahdon elää
Löytää sateenkaaren päästä satumaan
Tahdon tanssia ja laulaa
Tahdon itkeä ja nauraa
Tahdon elää, tahdon elää
vOI SUA raukkaa.. Koita nyt vain jaksaa vielä hetki.. Kyllä kaikki muuttuu vielä parempaan päin vakket siihen uskokkaan..
VastaaPoistaOlet arvokas ja tärkeä ihminen!!! On ollut todella kiva lukea blogiasi,l mutta nyt sä olet todella avun tarpeessa. ota kaikki apu vastaan mitä annetaan, vaikkei se ole helppoa. Se on kuitenkin oikea ratkaisu sinne parempaan huomiseen!!!
Olet tulut minulle tärkeäksi näin blogin kautta, mikä kuulostaa vähä hassulta.. Olisi kiva nähdä joskus livenäkin...
Mutta koita jaksaa! Olet arvokas ja ainutlaatuinen ihminen!! Älä luovuta!! Kyllä se aurinko paistaa sinne risukasaankin!! Aivan varmasti, sillä itse olen sen Pilkahduksen jo nähnyt, vaikka olin hetki sitten vielä tosi huonossa jamassa mielialan suhteen <3
Vielä kerran, koita jaksaa..
JOs haluat laittaa s.postia niin tässä osoite: miseliini92@gmail.com
miten sä huomasit et sul on syömishäiriö? mitä ajatuksii sul oli enneku se alko kunnolla ? ois kiva tietää ku alan epäilee et mulla saattas myös olla..ajatukset pyörii kokoajan painossa,ruoissa ja laihdutuksessa tää alkaa jo käydä ahdistavaks mut oon lepytelly itteeni et se on vaa joku vaihe ja menee kohta ohi.ja mä tiedän että sä jaksat ja pärjäät,oot pärjänny tähänkin asti! voimia <3
VastaaPoistaOlet tärkeämpi kuin uskotkaan.. älä koskaan luovuta! Olen itsekkin samassa pulassa. Juon joka päivä alkohololia, jotta seuraava päivä olisi parempi. Muttei ole. Täytyy vain jaksaa.. Olet arvokas timantti ja sillä on syy, että olet olemassa. Ehkä kaksi kadonutta sielua voisivat auttaa toisiaan.. Sinun täytyy vain löytää rakkain asia elämässäsi, josta olisit valmis luopumaan kaikesta. Olen vasta 19 ja valmis luopumaan kaikesta. Auta minua niin autan sinua.. Kadonnut sielu. sähköposti: mveranen@hotmail.com Elä toivossa, sitä on enemmän kuin uskot sitä olevan..
VastaaPoistaKaikella rakkaudella ihminen joka etsii vielä itseään tämän kaiken paskan jälkeen..