keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Heikoin jaloin

Pelkään sitä romahdusta, mä pelkään milloin se tulee.
Millon mä en oikeasti jaksa enään hymyillä. Vähitellen
kipu on ottanut myös vallan kasvoistani. Mun keho tärisee
ja anelaa pysähdystä, apua. Lepäsin jo 2 kuukautta, 
mulla ei oo siihen enään oikeutta. Mun perfektionisti 
puoli ei kestäis sitä että lykkäisin taas työharjottelua
ja valmistumista. Haluan sen vaan pois alta, jotta multa
ei jäis mitään kesken jos mä poistun. 


Oon kysynyt joka ilta itseltäni, miks mä haluan kuolla?
Enkä oo ikinä saanut vastausta, pitsi tänään mä tajusin.
En mä halua kuolla, mä haluan vain että mun paha olo 
huomattais, että joku tietäis millä musta tulis terve.
Mutta pidän tota kaikkea ihan mahdottomana. Tiedän että
mun hätähuuto tulee olemaan lääkkeiden yliannostus.
Toivon vain ettei se ole viimeinen kerta kun anon apua.
Halusin kirjoittaa äskeisen kappaleen sen takia, jos ja kun
mulle kävisikin pahoin, joku tietäis että silti pieni toivo
on elänyt mussa, mutten vaan jaksanut kannatella sitä enään.

Musta vaan tuntuu et oon kokeillu kaikkea, kaikkea mitä mä
voisin ikinä yrittää. Suljettua, avo-osastoa, terapiakäyntejä,
vertaistukiryhmiä, lääkkeitä. Ainut mitä en ole on mielenterveys-
kuntoutuskoti yms. Mulla ei oo voimia hakeutua semmoseen. Olen jonossa kyllä dialyktiseen käyttäytymisterapiaan, mutta musta tuntuu et ennenku pääsen sinne on jo myöhästä.

Esitän niin vahvaa, haalin itselleni töitä pitääkseni kaikki nämä ajatukset loitolla.
Vaikka joka ikinen sekuntti olen lähempänä lähtöä.  se on vain asia, josta ei saa puhua.
Mä tarviin mielenrauhan, mun täytyy saada kirjoitettua kaikki kirjeet loppuun.

Ansaittu ruoka huomiselle on
olematon.

5 kommenttia:

  1. sä et lähde tästä maailmasta yhtään mihinkään! ja oot käyny siel kuraattorilla ja terkkaril ja nehän haluaa auttaa sua ja huomaa sun pahan olos. ja me lukijat huomataan <3 ja suosittelen tosiaan sitä jtn hoitokotia tai mikskä niit ny sanotaankaan!! mä menen semmosee ja toivon että se auttaa mua pääsemään eteenpäin elämässä ja parantumaan :)

    Who Am I - Casting Crowns kuuntele toi <3
    http://www.youtube.com/watch?v=VU_rTX23V7Q

    haleja <3

    VastaaPoista
  2. *halaus*
    Sulla on toivoa, hajoa, itke ja pura, mutta älä kuole. Onnellisuus löytyy niistä pienistä asioista, joita ainakin minä pelkäsin katsoa, kun se sattui liikaa; leskenlehdet, äiti viemässä lapsia hoitoon bussilla, aamusumu... niitä löytyy ja ne piristää, jos ne vaan uskaltaa päästää sisälle lämmittämään ja itkeä pois sen, mikä ahdistaa.

    Sulla on tahto parantua, sä vaan tarviit jonkun, joka potkasee sua takapuolelle silloin, kun kuvittelet ettei omat voimat riitä. Jonkun sellasen, johon sä luotat ja pelkäät tuottaa pettymystä... joku jonka sä tiedät rakastavan sua. Henk. koht. mulle ammattilaisista ei ole koskaan ollut mitään apua.

    Mulle saa laittaa mailia, jos tuntuu, että haluaa puhua :)

    VastaaPoista
  3. Mä en rupee paasaamaan mistään enkä voivottelemaan, halusin vaan sanoa et mä oon täällä ja mulle voi aina vaik pistää sähköpostia jos tuntuu et on helpompi puhua vieraammalle ihmiselle kuin tutulle, mä kyllä kuuntelen ♥

    -Ava

    VastaaPoista
  4. jokaisel ihmisel on täs maailmas paikka, nii sullakin! sä et saa lähtee!:'( mä en tiedä, mitä mun pitäis sanoa. mä osaan sumeesti kuvitella sun surus. samas tilantees täs melkein itekkin oon. mä oon päättäny, et kun oon täysi-ikänen ja pääsen pois kotoa, lähden ja alotan uuden elämän. repäsen ja touteutan haaveet, mikset säki?:)

    sullaki on unelmia?:)toteuta ne! tee jotain mistä sä oot aina unelmoinu, älä mieti tälläsiä painoasioita, sä et oo mikään lihava, sä oot täydelline justiin sellasena ku sä oot♥

    mut mä pyydän, et sä teet jotain uhkarohkeeta, mikä ei ehkä olis sun tapaista!ite halusin hypätä benji-hypyn, lähtee ulkomaille, näytellä, laulaa tai kirjottaa kirjoja(:

    ajattele, mitä kaikkee hyvää sä oot saanu. sun ei tarvi muuttaa itseäs//ulkonäköäs, muuta asennetta elämään. nauti hyvistä hetkistä. mee ulos aurinkoon tai joen rannalle kuuntelee lintujen laulua ja veden solinaa. mulle kevät antaa nii paljon energiaa, kunhan vaa osaa ettii sitä. ei saa luovuttaa!

    kun istun yksin jossain metsässä niin on hyvä olo, ja kuuntelen vaikka samalla ihania hitaita kappaleita. ja ratsastus on toinen joka rentouttaa. onhan se toki makuasia, tykkääkö, mut hevosen seläs ite ainaki unohdan kaiken pahan. tai tallitöitä tehdes, turkkia rapsuttaes. jos on paha mieli, niin hevonen kuuntelee.

    mä alan itkee, ku mä luen näitä,ja mä toivonja uskon, et jonain päivänä mä luen täältä, et sä oot hengissä ja onnellinen!(:♥♥

    sä kuolet vasta, ku sen aika on. vanhuksena ja onnellisena sängyssäs♥
    älä koskaan luovuta, jos sen teet, sä et saa uutta tilaisuutta.

    VastaaPoista
  5. älä tapa ittees tai tee ittelles mitään, tiedän että ajatuksille ei voi mitään, mutta usko pois sä oot tärkee, sä oot arvokas ainutlaatuinen juuri tuollaisena kuin olet <3

    VastaaPoista

kiitos kun kuivasit kyyneleeni