tiistai 31. heinäkuuta 2012

Pelkoa silmissä

Mun väsyneet silmät ei kerro mitään, mun silmistä ei näy mitään muuta kuin pettymykset ja syötyjen kaloreiden määrä, saatanan läski paska. En edes muista missä järjestyksessä mutta leivät 200kcl, ruoka 400 kcl, 2 keksiä 150kcl, karkkia 300kcl, jugurtti 80kcl,lohisalaattia 200kcl? Helvetti pyörristän siis 1500 siihen 1800 kcl oksennus kurkussa voisin vajota itkemään, mutten kykene edes siihen. Mä turpoan silmissä.
 Miksen mä voi olla hän, hento ja kaunis. Vaihtaisin itseni häneen milloin vain,
 tuntuisi arvokkaammalta jopa kuolla hänen tilassaan kuin omassani.

Kuinka helppoa oisikaan vain sulkea ovi perässä, kääntää nariseva ovi lukkoon, helistellä täynnä olevaa lääkepurkkia. 
Ei, en minä niitä yksi kerralla ottaisi, vie liikaa aikaa, tuskallisen liikaa. Kaataisin pienestä putelista kaiken alas.
Kääriytyisin vilttiin ja jäisin siihen. Joku kaunis valokuva kädessä, ehkä muutava kuivunut kyynel poskellani. 
En haluaisi kuolla yksin, laittain rakkaistani valokuvan käsieni väliin ja puristaisin sitä lujaa.

Pahinta todella on se, että mä olen hehkuttanut nyt muutaman päivän näiden lääkkeiden tehoa, kyllä nämä ovatkin tehonneet, muttei se silti hetkauta minua. 

Jos en olisi niin tunnollinen ja liikaa lupaava paska, olisin jo lähtenyt helpoiten, mutta nyt minä korvaan huonoa "lapsi rooliani" perheelleni ja yritän suorittaa koulun, maksaa kämpän ja laskut, tehdä työni.  Mikään niistä ei tunnu tavoittelemisen arvoiselta, koska en näe niissä mitään jatkoa minulle. Miksi... helvetti vie, miksi täytyy tuntua tältä?
 Kun voisi nauraa ja rakastaa.

Kaiken lisäksi kävelin tänään jälleen kerran itseni yli, otin yhteyttä "parhaaseen kaveriini" ja kerroin että minulla on ikävä häntä (hän joka nykyään seurustelee miehen kanssa joka oli mulle silloin _kaikki_)  Sanoin haluavani unohtaa menneet ja jatkaa kavereina meidän yhteisienkin kavereiden vuoksi.
Mua sattui ja sattuu vieläkin, mutta ainakin se toinen osapuoli meistä sai mielenrauhan.

Kaikki voi tehdä ja sanoa mulle ihan mitä vaan ja mitä minä teen; Luovutan hetken päästä omista tunteistani ja annan anteeksi.


ps. Oon jotenkin todella hermona nyt tästä mahdollisesta/ei mahdollisesta "raskaudesta", kun sitä ei vielä millään voi varmistaa..

10 kommenttia:

  1. mullakin vähä ton oloset tuneet ja itekki haluaisin näyttää tuolta, niin laihalta täydlliseltä. Usein illalla kaikki tuneet pahenee pahenemistaan kunnes niille antaa periksi. Se ei ole hyvä, taas lähdin yöllä vähä liikkumaan en kestäny enää tätä ahdistuksen määrää vaikka mun ei päny ja varmaan meen pian taas jso en saa tätä pois :/

    VastaaPoista
  2. Ei saa olla noin paha olla. .__.
    Saat syödä, täytyy syödä. (Olenpas tekopyhä)

    Olet ihana. ♥

    Peeässänä, hermoilen samaa asiaa, jos tarkotit ihan vauvailuraskautta.. Menkat kohta kaks viikkoa myöhässä..

    VastaaPoista
  3. Se on ihan sama vaikka olisit tuo kuvassa oleva tyttö: haluaisit silti olla laihempi ja luultavasti vihaisi itseäsi vielä enemmän, koska aivosi eivät pystyisi käsittelemään edes sitä tietomäärää normaalisti, minkä ne nyt käsittelevät. En osaa sanoa muuta. Toivon, että et lähtisi...

    VastaaPoista
  4. mä en ymmärrä miks näät tommoset tikkujalat, lapsen omaisen kropan kauniina. en voi kylläkää itteeni puolustella, oon itekki ihaillu noita kroppia ja tehny kaikkeni sen eteen et pääsisin siihen. en onnistunu ja hyvä niin. vaikka oonki nyt lievästi ylipainonen, mä oon onnellinen! oikeesti. jos sä piinaat ittees noilla kalorimäärien laskemisella, niinku mäkin tein, sä et tuu olemaan onnellinen. hanki apua tohon, sun pitää päästä elää elämäs täysillä, oot vielä nuori, kaikki on mahollista. oot kaunein ihminen mitä tiiän, vaihtasin itteni suhun millon vaan. oot rakas♥

    VastaaPoista
  5. http://www.youtube.com/watch?v=V8ar3p8evjA

    Tsemppiä sulle! Toi linkki ei oo sitä varten, että haluaisin kertoa että oot pelle, tiiän että yrität täysillä, ja enempää ei voi vaatia. Mutta kato toi video. Ehkä se herättää jotain tuntemuksia kuitenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. juu oon nähny tuon videon, toisinaan heräs viha kiehumaan sisällä, toisinaan mä samaistun täysin :)

      Poista
  6. en osaa sanoa mitään.. :(
    voimia <3

    VastaaPoista
  7. sama, en mäkään osaa oikein sanoa mitään..:(

    halusin vaa kysyä, että mikset sä usko ettet
    oo lihava paska?:o mikset usko, kun me lukijat
    ja kaikki anot sanotaan että oot kaunis ja
    sopivan kokoinen?! ..miksi?:(

    kukaan ei varmastikkaan koskaan ole haukkunut
    sua lihavaksi? jos joku väheksyy sua niin
    sä itse! voikun ymmärtäisit ettei sun tarvitse
    laihtua! olen itse sinua lyhempi, mutta olen
    sinua painavampi,niin pitäisitkö minua lihavana
    jos näkisit minut?

    ymmärrän, että parantuminen tästä sairaudesta on
    vaikeaa ja hidasta, enkä halua millään tavoin
    loukata! toivon vain, että alkaisit tajuta,
    että olet ihana, kaunis ja sopivan kokoinen
    juuri sellaisena kuin olet!♥

    voimia ja halauksia♥

    VastaaPoista
  8. Siis tee nyt hyvä ihminen raskaustesti?

    VastaaPoista
  9. Oletko vielä täällä? Minua pelottaa... =(

    VastaaPoista

kiitos kun kuivasit kyyneleeni