maanantai 30. heinäkuuta 2012

Takaisin hulluudessa

Tää päivä alkoi huonosti ja päättyikin melko ahdistuksen merkeissä. Aamulla rohkaisin itteeni syömään muroja.. en kestä vain semmosta maidon mukana muussautuvaa mössöä, mikään ei ollut muuttunut, luulin olevani jo vahvempi voidakseni olla oksentamatta mutta ehei, laitoin kotonani suihkun valumaan siskon istuttua olkkarissa ja työnsin sormet kurkkuun. Kaikki kävi samalla tavalla kuin ennenkin. Pettymys.
 n. 160kcl..

Seuraavaksi söin 17 aikaan tupla suklaa patukan, en tiedä mutten potenut hirveätä morkkista. Mutta iltapalan tullessa isän luonani syötyäni kolme leipää ja kaksi pasteijaa.. ryntäsin oksentamaan. Mikä minua vaivaa? Miksi? Tiedän että rasvaiset pienet pasteijat aiheuttivat sen. Olenhan lihava, joten en saa jättää oksentamatta.
n. 550kcl
 total: n. 800 kcl


Kaiken tämän lisäksi.....
Mua pelottaa kaiken lisäksi, mä oon taas ajautunut hölmöilemään, enkä voi minnekkään muualle kertoa tästä kuin tänne, ja tännekkin kirjottaminen pelottaa... tunnen itseni niin likaseksi. Nimittäin harrastin ilman ehkäisyä seksiä ollessani serkkuni luona keski-suomessa... tuolloin minulla oli niin sanotusti menkat joten tunsin oloni "melko varmaksi" vaikka varmoja päiviä ei olekkaan.
Kuitenki en voinut oppia edellisestä vaan sama jatkui uuden tuttavuuden kanssa (johon olen hieman ihastunutkin tällä hetkellä) Laskin väärin kiertoni ja tajusin että harrastimme ilman kumia juuri ovulaatio päivinäni...... nyt se on myöhäistä katua.. jotenkin uskottelen itselleni etten voi edes tulla raskaaksi, nyt en vain tiedä mitä tehdä. Rakastan lapsia yli kaiken ja lapsi varmasti muuttaisi elämän... mutta silti mua pelottaa--- kaiken lisäksi en edes voi olla satavarma kumman lapsi olisi. Hävettää..

Millon mä oikein opin?! Tiedän että toimin todella tyhmästi.
Mun pitäis varmaan oikeesti lopettaa alkoholin käyttö kokonaan..

Mua itkettää tää kaikki, asiat on vaan taas niin sekaisin. Toisessa blogissa en edes kehtaa myöntää sitä..
no te ainikin tiedätte :( anteeksi.



Ja ihan kauheeta, että musta tuntuu nyt tältä...

ei olla puhuttu Viltsun kanssa kuukausiin ja nyt siltä tuli inboxiin viestiä.. haluais olla väleissä.
Miten mä pystyn? Se vehtas mun selän takan mun parhaan kaverin kanssa ja nykyään seurustelee sen kanssa... Mä vaan en osaa vihata, mutta sattuu ja vitusti.

10 kommenttia:

  1. Voi kulta :/♥ Kaikki järjestyy, mä lupaan!

    VastaaPoista
  2. kaikki tulee varmasti parhain päin <3

    VastaaPoista
  3. kaikki järjestyy kyllä!! toi on kyllä kauhee tunne :/ nimimerkillä kokemusta on (ja vielä ulkomailla....)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasati ahdistavaa :( täytyy toivoa että kaikki järjestyy.. !! Uskottelen etten voi tulla raskaaksi mutten voi koskaan olla varma, vielä tässä tilanteessa :( paljon voimia <3

      Poista
  4. Ei kannata piinata itteää tietämättömyydellä, ota raskaustesti ennenku alat spekuloida ja yli miettiä tilannetta liikaa. :) itseki ollu samas tilantees. Tuo Viltsu kuulostaa kamalalta tyypiltä, ansaitset parempaa. Pärjäile♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En voi vielä tehdä testiä, siitä ekasta mokasta voin tehdä periaattees aikasintaan ööm.. 10 elokuuta.. ja toisen moan jälkeen 20 elokuuta. Jolloin selviäis ehkäpä jos satttuin raskaana olemaan lapsen isäkin.. KAUHEETA PUHUA NÄIN hui :(

      ja saahan neuvolastakin tiedettyä arviolta sikiön alunsaanti ajan.. mutta eihän mikään ikinä varmaa ole... kauheeta tälläinen epätietosuus .. toivon nytten kuitenkaan ole. vaikka uusi elämä on ihmeellinen ja kaunis asia. Mutta silti, se vaatisi minulta paljon, ja jos siihen ryhdyn on ryhdyttävä täysillä.

      Kiitos kommentistasi <3 voimia sinullekkin !

      Poista
  5. Olen taas sanaton ja toisaalta tiedän, että vaikka laittaisin miten monta kaunista sanaa peräkkäin, tuo pahaolosi ei silti lähtisi. Olen pitkään jonkin asteen kauhulla seurannut sitä, miten juot ja käyt "pitämässä hauskaa", koska olen vain koko ajan pelännyt, että käy jotain tuollaista ja sitten vajoat vielä syvemmälle. Lapsi tuossa tilanteessa olisi järjtöntä, kun voimasi ovat muutenkin jo niin vähissä. Mutta yritä sinnitellä vielä! Pystyisitkö hakemaan apua/lisäapua? Tai osastopaikkaa? Paljon paljon voimia<3

    VastaaPoista
  6. Etkö sä jossain vaiheessa syönyt pillereitä? Tai ainakin jotenkin kuvittelin niin, kun joskus aikoja sitten toisessa blogissa puhuit menkkojen siirtämisestä.
    Monet sanoo, että lapsen saanti on ollut elämässään käännekohta jolloin tajuaa lopettaa syömisvammailut, kun on kyseessä toinenkin ihminen. Jos 9 kuukautta pystyisit syömään normaalisti, niin se on jo tosi pitkä aika, niin eiköhän olisi helpompi jatkaakkin normaalilla syömisellä. Jos selviää että olet raskaana, aiotko pitää lapsen vai abortoida? Aiotko ilmottaa lapsen isälle, ja vaatia elatusapua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En koskaan oo syönyt e-pillereitä. Taisin sillon puhua semmosista pillereistä jotka saa reseptillä lääkäristä joilla voi siirtää menkkoja esim jonkun reissun vuoksi jolloin ne olisivat haitaksi, varmaankin tästä tuli tuommoinen mieleen? Nimittäin viime kesänä popsin muutaman semmoisen kun olin Viltsun möksälle menossa...

      Lapsen saanti on varmasti tajuttoman iso elämänkäännös ja muutos. En ikinä voisi tehdä ainakaan aborttia, enkä kyllä varmaankaan abortoidakkaan koska en kestäisi tietää että jossain tuolla minulla on lapsi joka kasvaa joku muu rinnalla, kuin minä. Pelottavaa alkaa ajatella tälläistä "näinkin tosissaan" Kyllä mä varmasti lapsen isälle ilmoittaisin asiasta jotenkin varovasti, ja tässä tilanteessa vaatisinkin ehkä elatusapuja koska oma tilanne sen verran huono. Kuitenkin jos isä nyt ilmaisisi ettei häntä paksan vertaa kiinnosta oma jälkeläinen(jota vahvasti epäilen) niin tietenkin... sitten en, mutta yhteys katkeisi siihen. Olis kyllä todella ikävää.. :(

      Apua ku nyt pohti ihan kuin olisikin raskaana, mutta mä elän siinä toivossa et selviän säikähdyksellä, toisaalta sekin säikähdyttää jos en ole raskaana koska tämä viimeinen kerta tapahtui ovulaatio päivänäni, voi kyllä olla että olen pilannut kehoni :(

      Poista
  7. et arvaakkaan miten voin tietää tuon tunteen kun ei voi vihata. Mulla on sama Milan kanssa, tosin se on vain kaveri...tai no entinen paraskaveri :( voimia sulle<3

    VastaaPoista

kiitos kun kuivasit kyyneleeni