maanantai 4. kesäkuuta 2012

viekö tää mut nyt kokonaan?

Hiljaa sisäisesti taidan oikeasti toivoakkin sitä.. ottais mut vaan kokonaan.

Okei sä voitit. Kielsit mua syömästä tänään, mä otin riskin. Kello oli jo kolme iltapäivällä, masuni kurni vähän, muttei liikaa. Kaksi ruisleipää ja jugurtti, pyörittelen viimeistä leivän murusta kädessäni ja mietin samalla jo oksentavani kaiken sen pahan pois "ota vielä yksi jugurtti ja oksenna" melkein menin hakemaan lisää, mutta isä tuli kotiin. Kuulin hänen menevänsä suihkuun. Tajusin että tämä oli merkki siitä etten ota jugurttia ja että olin syönyt jo tarpeeksi. Miksi olen heikko?
Niimpä minä oksensin kaiken mitä irtosi, parista leivästä ja jugurtista. Eikä edes se helpottanut oloani. Olin varma että siinä oli tämän päivän ruuat. Mutta pikkusiskoni pyysi ja anoi minua syömään hänen kanssaan, en halua huolestuttaa häntä enään koskaan joten kasasin kanaa kupin pohjalle, herneitä ja raejuustoa. Lopuksi otin keitettyjä nuudeleita siihen päälle. Ja taivas että se maistui hyvältä. Petolliselta. Niimpä minä...
Odotin oikeata hetkeä huijata ja häipyä vessaan, tunnen itseni hirveäksi, hirveäksi siskoksi. Ainut mitä haluan on suojella ja suojella häntä. Tyhjensin sen verran kuin pystyin. Pyyhin kyyneleeni ja poistuin hymy naamalla hyrillen vessasta.

Anteeksi.

8 kommenttia:

  1. voi sua, kumpa et oksentaisi... Tiedän miltä tuntuu kun haluaa vain suojella siskoa, mullakin on pikkusisko ... <3

    VastaaPoista
  2. Heii pieni, sinulle on blogissani haaste. Haleja!

    VastaaPoista
  3. *Hali* Voi siskot, niiden eteen tekee mitä tahansa.
    Pärjäilehän siellä, jooko?
    <3

    VastaaPoista
  4. Voi ei, en tiiä mitä sanoa..
    Koeta nyt vaan jaksella, ja uskoa että sä pääset eroon tosta.
    Eikä sun pitäis pyydellä anteeksi!
    <3

    VastaaPoista
  5. - Sadetta kommentoija, anteeksi mä poistin sun kommentin -.- tunariku olen.

    Kiitos silti <3 puhut ihan asiaa. Taistellaan, joohan? Meidän täytyy parantua.

    VastaaPoista
  6. tänään olen syönyt, liikaa.. mutta ei huolta siis että nääntyisin. Toivottavasti huomenna paremmin. Olin myös oksentamatta :)

    VastaaPoista
  7. Voi sinua =( tuo tie vie lopulta hautaan... Hae apua, olet sen arvoinen <3 kunpa voisin parantaa sinut ikiajoiksi mutta tyydyn antamaan sulle virtuaalisen voimahalin! Taistele tyttö - niin teen minäkin parhaillani koska SH mörkö ei ansaitse ketään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veit sanat suustani, tai oikeastaan kirjaimet näppäimistöstä.
      Kaikki SH sairastuneet tarvitsevat mitä pikemmin apua ja turvaa, me kaikki olemme sen arvoisia, varsinkin sinä pikkuinen <3
      Yritä pärjäillä, lupaan pitää sinulle peukkuja pystyssä täällä ruudun toisella puolen! <3

      Poista

kiitos kun kuivasit kyyneleeni